Populaarikulttuuria vähemmistökielellä!

Meillä uusi riemunaihe perheessä. Joka toinen viikko postiluukusta kolahtaa Bamse-lastenlehti – saameksi. Kun ensimmäinen lehti tuli, en sanonut mitään, vaan annoin lehden nelivuotiaalle käteen (hän osaa jo lukea). Reaktio yllätti minutkin.

–       Äiti, äiti se on saameksi. Äiti se on ihan OIKEASTI saameksi, näetkö mitä tuossa lukee, kato, kato, lapsi kiljui.

Tulin sekä iloiseksi että surulliseksi. Iloiseksi siitä, että tämä lehti on ja että se tuottaa lapselle niin suurta iloa, että lehti on juuri saameksi. Surulliseksi siitä, että nelivuotiaani ymmärtää jo toisen kielensä rajat, sen, mikä on tavallista ja mikä ei. Tavallista ei ole se, että joku lapsille suunnattu kirjallinen tuote on saameksi.

Samoja keskusteluja käydään myös lasten dvd-levyjä katsottaessa. Ensimmäinen esille tuleva ruutu on kielivalikko, jossa liput symboloivat kieliä. Suomessa myytävissä filmeissä on yleensä pohjoismaisten kielten valikoima. Kun lapsi oppi näiden symbolien merkityksen, ensimmäinen kysymys oli aina, “voiko sitä katsoa saameksi”. Joka kerta vastaus oli ei. Jossakin vaiheessa hän kysyi miksi. Pelkäsin vastata. En  olisi halunnut masentaa lastani tai antaa hänelle vielä painolastia saamen pienuudesta. Mutta en voinut valehdellakaan, joten kerroin totuuden: saame on niin pieni kieli ja saamella ei ole omaa valtiota, elokuvia ei käännetä saameksi. Esikoinen oli hiljaa pitkään. Vedet nousivat silmiin, dvd-kotelo lensi lattialle ja hän kuiskasi:

-En halua, että minun kieleni on niin pieni.

Sitten hän ei enää kysynyt. Koskaan. Sen sijaan hän ilmoitti, että haluaa katsoa elokuvat ruotsiksi tai norjaksi. Ja on katsonutkin pääasiassa siitä lähtien.

Olen vilpittömän kateellinen niille vähemmistökielisille perheille, joiden vähemmistökieli on suuri kieli jossain. Suurella kielellä tarkoitan kieliä, joilla julkaistaan paljon kirjallisuutta, musiikkia, av-tuotteita ja populaarikulttuuria. En väitä, että olisi helppoa välittää suomea vaikkapa Ruotsissa. Mutta ainakaan ei tarvitse lukea samoja kirjoja uudestaan ja uudestaan tai laittaa (jälleen kerran) pyörimään sitä vhs:ltä kopiotua levyä, jossa on kymmenkunta rakeilevaa jaksoa muumia.

Harras toiveeni on, että lasten-ja nuorten populaarikulttuurilla olisi suurempi osa pienten kielten revitalisaatiotyössä. Tietysti omaan kulttuurin pohjaavalla lastenkulttuurilla on suunnaton arvo. Unna Junna, se 15 minuuttia lastenohjelmaa saameksi viikossa, katsotaan meillä todella tarkkaan ja Areenasta vielä uusiksi. Kaikki käsiin saadut kirjat on luettu moneen kertaan.

Mutta sen lisäksi tarvittaisiin huomattavasti enemmän myös käännöskulttuuria, dubattuja piirrettyjä, käännöksiä kirjoista ja lehdistä, pelejä, nettiympäristöjä. Skandinaavinen lastenkirjallisuus on vahvassa asemassa meillä ja maailmalla, ja siksi toivoisin, että tärkeimmät muumit ja Lindgrenit voisi lukea myös vähemmistökielillä. Puhumattakaan muista klassikoista. Mutta klassikoiden lisäksi tarvitaan hömppää, heppaa, salarakkaita ja -poliiseja. Nuortenkirjoja. Ja herranjumala, aikuisillekin viihdettä; saamea lukuunottamatta olen oppinut vieraat kielet lukemalla dekkareita.

Haluaisin varmaankin olla vanhempi, jonka lapsi ei vietä aikaansa globaalin tai valtakulttuurin hölynpölyn parissa. En ole. Toivoisin myös, että olisin onnistunut suojelemaan lapseni merkkimarkkinoilta. En ole onnistunut. Päivähoito kyllä opettaa, mikä kulloinkin paras juttu. Kun nyt näin on ja lapsen mielestä milloin mikäkin Puuha-Pete tai Autot on coolein asia maailmassa, olisin tyytyväinen jos näitä asioita saisi myös saameksi. Aku Ankka ilmestyi saameksi vuosikerran verran 80-luvulla ja on edelleen monen rakas aarre. Se, että “ne jutut” on vähemmistökielellä, nostaa kielen arvoa lapsen silmissä kummasti. Se myös mahollistaa leikin vähemmistökielellä näihin asioihin liittyen – ei kaksikielinen lapsi ala helposti itse kääntämään. Jos Postimies-Patea katsotaan aina vain enemmistökielellä, Pate-leikit ovat enemmistökielellä. Eihän tämäkään vaarallista olisi, jos niitä vähemmistökielisiä mallejakin olisi vastaavasti. Mutta kun ei ole.

Tietysti olisin tyytyväisin silloin, jos pärjäisimme vähemmällä. Mielen kolonisaatio ei ole mikään pikku juttu sekään: lapset (ja aikuiset) oppivat ohjelmista mitä pitää tärkeänä, mikä on oikeaa ja väärää käytöstä, mikä tavoiteltavaa, mikä on ongelmallista. En ollenkaan varma, että kaikki lastenkulttuuri on samalla linjalla meän kasvatuksen kanssa. En silti usko, että kielen “pyhittäminen” on mikään ratkaisu. Utahissa ollessamme törmäsin intiaanien keskuudessa usein ajatukseen, että oma kieli on liian pyhä, että sitä voisi käyttää populaarikulttuurissa, vaikkapa räp-musiikissa, facebookissa tai piirretyissä. Ymmärrän ajatuksen, se on tavallaan aika kauniskin. Oma kieli kuuluu toiseen maailmaan ja elämäntapaan, siihen, joka eroaa tästä muusta. Mutta pelkäänpä, tuo pyhyyden ideologia ei tule takaamaan kielille tulevaisuutta elävinä kielinä.  Globaalin populaarikulttuurin imua on vaikea väistää ja siksi toivoisi, ettei se maailma olisi olemassa vain enemmistökielillä.

Advertisements

7 kommenttia artikkeliin ”Populaarikulttuuria vähemmistökielellä!

  1. Maailman arviolta 7000:sta kielestä vain noin kahtatuhatta kirjoitetaan. Saame kuitenkin kuuluu tähän vähemmistöön. Olen miettinyt sitä, että ehkä aikoinaan olisi pitänyt luoda yksi yhteinen saamen kirjakieli,

    • Hei,
      en kyllä näe mitenkään mahdollisena sitä, että kaikille eri saamen kielille olisi luotu yksi kirjakieli – sen enempää mahdollisena, kuin että suomelle ja virolle olisi tehty yksi kirjakieli. Saamen kielet ovat yleensä jollakin tavalla ymmärrettäviä jatkumon lähikielille, mutta eivät taas kauempana oleville kielille. Niimpä pohjoissaamen puhuja voi ymmärtää kyllä luulajansaamea joten kuten, mutta ei missää tapauksessa eteläsaamea.

  2. Suolaveden läpi luin siitä lähtien, kun esikoisesi pettyi kielensä pienuuteen. Asioista mitään tietämättömänä, tietokirjoja kirjoittavana kysyn, voimmeko tehdä jotan, jotta julkaistaisiin myös saameksi, ainakin lapsille? Vaikkapa kääntää edes musta-valkeita pehmeäkantisia kirjoja ja yhdistää usea kirja yhdeksi julkaisuksi kustannusten pienentämiseksi?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s