Lapsen persoonallisuus ja monikielisyys

Samat olosuhteet, sama määrä eri kieliä, mutta eri tulos: toinen lapsi puhuu monia kieliä sujuvasti ja iloisena, toinen pitäytyy tiukasti yhdessä kielessä.

Olen aiemminkin tässä blogissa viitannut siihen, miten lapsen persoonallisuus on merkittävä tekijä kaksi- ja monikielisyyden kehittymisessä. Kiinnostavaa kyllä, niin itsestäänselvältä kuin aihe monikielisten lasten vanhemmista tuntuukin, asiasta ei oikein tunnu löytävän mitään tutkimusta, ja hyvin vähän muutakaan materiaalia.

Tästä puhutaan vähän: eri lapsilla on erilainen kapasiteetti omaksua kieliä. Vaikka lapset omaksuvat yksikielisissä enemmistöympäristössä kielen melko samoilla tavoilla, monikielisisessä tilanteessa eri kielten määrä ja käyttö voi olla hyvin vaihtelevaa. Tällaisissa olosuhteissa osa lapsista nappaa kielet paremmin kuin toiset. Jotkut puhuvat kieltä kuin kieltä yllättävänkin pienen inputin varassa, kun taas toisilla kieli on kankea, vaikka kieli olisi jatkuvasti läsnä. Eroja voi olla, ja onkin, myös saman perheen lasten kesken.

Yleisen tason viitteitä persoonan ja kielen omaksumisen suhteesta löytyy kyllä: kielen kuin kielen oppimiseen vaikuttavat kognitiivinen kapasiteetti, motivaatio, persoonallisuus/temperamentti, ympäristö ja odotukset. Tutkimusta on myös perustemperamentin ja vieraan kielen oppimisen suhteista. Syvempää analyysia onkin vaikeampi löytää: miten esimerkiksi persoonallisuus tarkkaan ottaen vaikuttaa?

Voitaisiin ajatella, että temperamentiltään ulospäinsuuntautunut lapsi oppii kieliä helpommin. Lapsi yksinkertaisesti kommunikoi enemmän toisten ihmisten kanssa.  Tältä myös näyttää vieraan kielen oppimista kartoittaneisssa tutkimuksissa: ekstrovertti uskaltaa ja haluaa paremmin käyttää myös kieltä, jota ei osaa täysin. Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus. Ulospäinsuuntaunut lapsi on myös usein sosiaalisesti herkempi huomaamaan kielten väliset statuserot. Jos vähemmistökielellä ei elinympäristössä tai ympäröivässä yhteiskunnassa ole statusta, tämö voi vaikuttaa ekstoverin haluun käyttää kieltä.

Vankka oma tahto voi jossain vaiheessa kääntyä jotakin kieltä vastaan, ja kieli voi päätyä näin kapinan kohteeksi tai välineeksi. Mutta ei tämäkään niin yksioikoista ole: toisaalta vahvaa omaa tahtoa tarvitaan, että onnistuu säilyttämään oman kielensä valtakielen paineen alla.

Hitaasti lämpiävä lapsi voi lämmitä hitaasti myös kieliasioissa. Varautuneelle lapselle voi olla hankala käyttää kieltä, jos on epävarmuutta omasta kielitaidosta tai muiden odotuksista.

Aivan selvä vaikutus on sillä, miten altis lapsi on vertaisryhmän vaikutukselle. Kielen kannalta tämä voi näkyä molempiin suuntiin: vähemmistökieltä arvostava vertaisryhmä vetää mukaan niitäkin nuoria, joilla omat voimat eivät ehkä kielenylläpitoon riittäisi. Enemmistökieltä suosiva vertaisryhmä taas voi vaikuttaa täysin toiseen suuntaan: jos on kova tarve saada ryhmän hyväksyntä, eikä vähemmistökieli kuulu niiden asioiden joukkoon, jolla arvostusta saa, lapsi voi kokea painetta luopua kielestä. Osa lapsista ja nuorista taas on oman tiensä kulkijoita, eikä vertaisryhmälle ole heihin niin suurta vaikutusta.

Esikoiset ovat usein arvoiltaan konservatiivisempia kuin seuraavat lapset. Kielten maailmassa tämä voi näkyä joko vanhempien kielivalintojen kunnioittamisena tai sitten ihan päinvastoin yhteiskunnan normiin pyrkimisenä. Esikoiset yleensä puhuvat vähemmistökieltä enemmän kuin nuoremmat sisarukset jo pelkästään siitä syystä, että he ovat kommunikoineet eniten vanhempien kanssa, kun taas nuoremmat kommunikoivat huomattavan paljon sisarustensa kanssa. Näin ollen useamman lapsen perheessä isompien esimerkillä on suuri vaikutus nuorempiin.

Selvää tuntuu olevan, että persoonallisuudella ja temperamentilla on vaikutusta monikielisyyden synnyssä ja siinä, miten se toteutuu ihmisen elämässä. Siksi on tietysti myös hyvä pohtia, miten lasta tuetaan parhaiten hänen monikielisyydessään. Ainoa aiheesta löytämäni vanhemmille suunnattu kirjoitus on tässä. Siihen ja maalaisjärkeen pohjaten voi sanoa, että erilaiset lapset tarvitsevat hieman erilaista tukea kaksikielisyyteen. Ulospäinsuuntautuneille kannattaa tarjota erityisesti sosiaalista toimintaa kielen parissa.  Menoa ja meinikinkiä. Seikkailua, näytelmiä, hauskanpitoa. Positiivista huomiota kielenkäytöstä. Vetäytyvämmälle ohjattua toimintaa, ja rajatumpia sosiaalisia tilanteita.  Kieliin liittyvät muutokset – kuten muutkin muutokset –  elämässä on syytä valmistella hyvin. Tällainen lapsi myös omaa rauhaa ja tekemistä kielen parissa, kuten kirjoja ja tietokonepuuhaa.  Voimakastahtoisen lapsen kanssa on hyvä pyrkiä välttämään kielen päätymistä konfliktivälineeksi; harkittu välinpitämättömyys ja hienovarainen houkuttelelu kielen pariin voivat olla paikallaan. Jotkut lapset tarvitsevat hyvin selvät ohjeet ja raamit sille, miten kieliä käytetään, jotta heillä on turvallinen varmuus siitä, että osaavat toimia oikein. Toiset taas kaipaavat tukea siinä, että löysäävät kielikäytänteitään.

Omat lapseni tuntuvat olevan hyvin erilaisia temperamentiltään ja myös suhteessaan kieliin. Toisella on voimakas tahto, ja hän kernaasti määräisi myös siitä, mitä kieltä muut perheenjäsenet puhuvat missäkin tilanteessa. Lapsi on ulospäinsuuntautunut ja haluaa ensi sijassa ottaa kontaktia kielestä riippumatta. Hän ei tunnu edes huomaavan kielenvaihdoksiaan, mutta suosii sitä kieltä, jota vertaisryhmä käyttää. Toinen lapsi taas on hyvinkin introvertti, tarkkailee kielenkäyttötilanteita koko ajan, ja haluaa olla varma, että käyttää oikeaa kieltä oikeassa paikassa. Koska mitään tiukkoja sääntöjä eri kielten käytöstä ei ole, eikä voisikaan olla, hän keksii niitä itse. Hän kokee selvästi ristiriitaa ja stressiä siitä, että kodin ja vertaisryhmän odotukset kielivalinnalle ovat erilaisia. Häntä autan esimerkiksi niin, että selostan etukäteen, että ’nyt me mennään paikkaan x, jossa on a ja b, he puhuvat suomea, mutta ymmärtävät saamea’.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s