Kielet sekaisin eli koodinvaihdosta

– Kato dát spaidermän roikkuu dáppe.

Kielet vaikuttavat toisiinsa sekä yhteisö- että yksilötasolla. Monikielisessä yhteisössä kieltä vaihdetaan kontekstin, aiheen ja ihmisen mukaan. Sanoja lainataan kielestä toiseen joko sellaisenaan tai mukautetaan toiseen kieleen. Toisenkielistä sanontaa käytetään toista kieltä puhuttaessa. Kielten äänteet, kielioppi ja tavat sanoa muuttuvat kontaktissa toisiin kieliin. Tämä kaikki on sinänsä ihan normaalia monikielisessä maailmassa. Toisaalta on selvää, että kielten vaikutukset toisiinsa eivät ole tasavertaisia. Kielten kontakti-ilmiöt ovat herkkä ja mielipiteitä jakava asia.

Keskityn tässä kirjoituksessa nimenomaan yksilötason koodinvaihtoon, eli siihen, että monikielinen puhuja vaihtelee kieliä tai käyttää useaa kieltä omassa puheessaan. Suhtautuminen koodinvaihtoon monikielisyyden ilmiönä on hyvin vaihtelevaa. Joidenkin mukaan mitään syytä huoleen ei ole, vaan monikielisyys on tässäkin muodossaan luonnollista. Monikielinen ihminen käyttää kapasiteettiaan puhua monia kieliä luovasti ja itseasiassa lisää näin kielellisiä resurssejaan. Toista ääripäätä edustaa purismi, jossa kaikenlainen toisen kielen tai jopa murteen vaikutus nähdään kieltä uhkaavana tekijänä. Puristille koodinvaihto osoittaa kielten puutteellista hallintaa ja kielen rappiota.

Itse en osaa pitää kumpaakaan äärinäkemystä kovin toimivana tapana suhtautua asiaan.

Koodinvaihdosta osana pelkästään iloista monikielisyyttä on turha puhua, kun vaikutukset näkyvät lähes poikkeuksetta vähemmistöasemassa olevassa kielessä. Kielten valtasuhteet vaikuttavat siihen, mikä kieli on vaikuttajan asemassa, eli mihin päin koodia vaihdetaan. Toisaalta purismi on lähtökohtaisestikin aika hassu tapa tarkastella kieltä. Kaikki kielet on muotoutuneet kontaktissa toisiin. Jostain tästä välitä tulisi siis löytää se tasapaino, jossa kenenkään kieltä ei yritetä pitää vakuumissa ja museoida, mutta sitä kuitenkin taataan sen omaleimaisuus ja ilmaisuvoima.

Tutkijana olen siis hienosti kultaisella keskitiellä. Vanhempana me kaksi lingvistiä taidamme olla toivottomia puristeja.

Suomen ja saamen jatkuva sekoittaminen on uusi ilmiö lastemme kielessä. Oulussa he kuulivat saamen kieltä pääasiassa vain äidinkielisiltä aikuisilta, jolloin koodinvaihto on vähäistä. Niinpä sitä esiintyi kummankin kielen tapauksessa vain silloin, kun kyseistä sanaa ei ollut tiedossa sillä kielellä, jolla puhuttiin. Nyt tilanne on toinen. He kuulevat erilaista saamea runsaasti myös lasten käyttämänä ja hyvin eritasoisilta puhujilta. Koodinvaihto on runsasta ja koskee myös sanoja, joiden täytyy kuulua heidän saamen kielen aktiiviseen sanavarastoonsa. Tälle ilmiölle on useita syitä:

1.    Lapset saavat niin moninverroin suomen kielen inputtia (sic!) lasten maailmaan kuuluvista asioista, ohjelmista, peleistä    jne.
2.    Koodinvaihto suomeen on ihan selvästi lasten kesken pop. Se on heidän oma tapansa käyttää kieltä, heidän ryhmänsä tunnusmerkki. Tästä kertoo sekin, että meillä koodinvaihto rajoittuu pääasiassa lasten väliseen kommunikaatioon, eikä tätä kielimuotoa tarjota aikuisille puhuttaessa. Tai ainakin se vaihdetaan takaisin normaalimpaan, jos aikuinen komentaa.
3.    Läheskään kaikki lapset eivät osaa niin vahvasti saamea, että “puhtaassa” kielessä voisi pysyä tai sitä puhumalla tulisi ymmärretyksi. Esikoiseni on usein kommentoinut, että “ei ne ymmärrä, jos sanon x, siksi sanon y (suomen kielen sana)”.
4.    Myös monet aikuiset vaihtavat koodia herkästi.

Kaikki nämä syyt vaikuttavat osaltaan siihen, että tällainen sekakielimuoto (jos arvottava sanavalintani tässä sallitaan) on olemassa.

Positiivinen puoli on se, että tämä on kuitenkin saamea, ja he tulevat omassa ryhmässään (suomi-saame –kaksikieliset lapset) sekä ymmärretyksi ja hyväksytyksi näin. Mielummin näin kuin se, että vaihdetaan kokonaan suomeksi, mikä sekin on selvästi vaarana jo eskari-ikäisillä.

Negatiivinen puoli on se, että meitä aikuisia ärsyttää. On myös selvää, että tällä kielimuodolla ei pärjää rajan yli kanssakäymisessä. Voi olla jälleen kerran kaikkien positiivisuutta hehkuttavien kaksikielisyysoppaiden mukaan paha virhe, mutta meillä ei aikuisille puhuta tätä koodinvaihtoversiota saamesta. Jos puhutaan, aikuiset korjaavat. Uskallamme sanoa, koska on selvää, että lapset osaavat puhua myös saamea saameksi.

Haluan korostaa, että lapsemme ovat vahvasti äidinkielisiä saamen puhujia. En tietenkään huomauttelisi koodinvaihdosta, jos lapsella ei olisi tosiasiallisia mahdollisuuksia hallita kieltä tai jos olisi vähäinenkin pelko, että kielestä huomattauminen vaikuttaisi intoon puhua kieltä. Moni hyvin alkanut toisen kielen puhuminen on tyssännyt liikaan kritiikkiin ja purismiin. Parempi puhua, miten osaa, kuin olla puhumatta. Herkässä kielitilanteessa olevaa (lasta tai aikuista) tulee AINA kannustaa, ei korjata osoittamalla virheitä. Kielenvaihtotilanteessa jokainen vähemmistökielellä tuotettu sana on arvokas. Myös pienten monikielisten lasten kohdalla kaikenlainen koodien yhdistäminen on täysin normaalia.

Lasten toinen vanhempi ei harrasta saamessaan koodinvaihtoa, korkeintaan joskus yksittäisen sanan lainaamista. Minulla taas ei ole aina vaihtoehtoa, kun en niin hyvin kieltä osaa. Odotan siis lapsilta enemmän kuin itseltäni. Kieltämättä joudun silti välillä miettimään, että tuleeko tästä nyt jotain traumoja. On myös terveellistä huomata jälleen kerran, että mitään yksinkertaisia ratkaisuja ei ole, vaan monikielisessä perheessä joutuu aina hakemaan, mikä on hyvä tapa toimia.

Meillä tuntuu toistaiseksi onnistuneen tämä kielenohjailu ihan hyvässä hengessä ja enemmänkin huumorin avulla. Olemme myös saaneet naapurista (eli 10 km päästä) tälle kielimuodolle hauskan nimen ribborábbogiella. Osani saan kyllä itsekin, jos saamea vähemmän osaavana erehdyn sotkemaan suomea sekaan: “Äiti puhuu ripporappo-kieltä!”. Hauskaa kyllä, meidän lapsemme vaikuttavat olevan saamessaan “kaksikielisiä” siinä mielessä, että aikuisille ja lapsille puhutut kielimuodot ovat todella eri muotoja, joita he voivat vaihtaa kesken puheenkin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s